Nightly cares
Ihan romahdan vaan. Romahdan.
Tärisyttää ja kylmii. Pelottaa. Näitä sanojakaan en osaa muodostaa… En pysty pitämään itteeni koossa enää lainkaan, jotenkin niin paha olla jatkuvasti. Miten tää meni näin nopeesti tähän? Miksi? Mietiskelin, että nyt kun ihan kohta pääsen auttavan tahon luo, niin sen vuoks mieli antaa luvan pudota. Että nyt on viimein varaa päästää se kaikki valloilleen. Mikä kaikki? En ees osaa selittää.
